11.1.2016

Joulukuun instagrammailut

Nyt myönnän, että oon melko jälkijunassa. 
Kuukausi vaihtu 11 päivää sitten, samoin vuosi! 
Uusi vuosi, uudet kujeet.
 Niinhän sitä joka vuosi aina tokastaan ja luvataan. 
Mä lupaan uusien kujeiden sijaan pitää kujeeni entisillään ja keskittyä
 elämästä nauttimiseen entistä enempi.

Salon Duessassa hoitamassa räpsyt ja hiukset joulun rientoihin kuntoon. Tällä kertaa tukan värjäs Harriet, ihana taidokas mimmi! Tytöillä on kolmen H:n kopla tuolla puljussa: Hanna, Harriet ja Heidi.

Fafa'sin herkkuja raskaantyön raatajalle.

Naapurikyttä on ottanut haltuunsa jo uusimmat huudit ja naapurit.

Sunnuntai-selfie.

Tyttöjen pikkarit meneillä, voin sanoa että tää mun tipaton taitaa johtua ton illan jälkeisestä olotilasta. Aivan jotain kamalinta paskaa, mitä elämässä joutuukaan kestämään.

Republicin mimmit lahjo Cubuksen vaatteilla meitä joulun kunniaksi.

Mä kävin yks joulukuinen lauantai nappaamassa mummun kainaloon ja vein sen yllätyksenä katsomaan Jari Sillanpäätä.

Jartsa pisti mestat palaa ja mummot bailaamaan, sekä tietty nuoremmatki mummot.

Toimisto, toimii!

Kirjanpitokin toimii! 


Mitäs tämä kuu olisi ilman paria peilarieinaria?

Mummolassa kuuntelemassa mummin juttuja, tajusin heti mistä oon huumorintajuni periny.

Lisää noutoruokaa, koska joulukuussa olin laiska, erittäin laiska.


Ensimmäistä kertaa vuoden 2011 kisojen jälkeen kävin katsomassa taidokkaita tanssiesityksiä. Itkemiseksihän se meni. En tiiä, mikä ihme herkkis musta on tullu mutta itkin esimmäisestä tanssista lähtien loppuun saakka ja jotenkin vaan muistu omat lapsuus- ja nuoruus hetket mieleen. Se, kuinka äiti vei aina autolla aikasten mut valoharjoituksiin Pohjankartanon yläasteelle ja jaksoin koko pitkän päivän juosta, tanssia, hyppiä ja leikkiä piilosta siellä koulun käytävillä iltamyöhään saakka, jolloin oli tanssiesitykset ohi. Se oli parhainta aikaa! Se jännityksen ja adrenaliinin määrä, mitä ennen lavalle astumista tapahtuu mun kehossa, haluan viel joskus sen kokea! Kauheesti on lähipiiri viime aikoina yrittäny patistaa takas tanssisalille mutta eihän tällanen reppana kiireinen työnarkomaani minnekkään ennätä. Joskus on kysytty, että harmittaako, kun heitin hanskat tiskiin, niin aina joskushan se kaivelee. Tanssiminen on kuitenkin ku polkupyörällä ajo. Kerran opittu, niin se pysyy kyllä luissa ja ytimissä mutta toki ruostuu ajanmyötä mutta jospa sitä herättelis henkiin.. mä en varmaan osaa edes ajaa mun keltaisella pyörällänikään, joka taitaa olla edelleen edellisen kotini sisäpihalla. Tallessa!

Käytiin extempore muijien kans tanssimassa lauantai diskossa, Tavastialla yks lauantai. Pääsin vihdoin testaamaan kuuluisaa blogi-pipoa Peetalta. Mun kiinnostus heräs ja tahtoisin samalaisen mutta mustana. Hmm.. ehkä eksyn Samujille huomenna, vai onkohan noi hirmupakkaset jo takana päin?

Yks erotiikantappaja kokoelmaan lisää. Mä teen kohta yökkäriesittely- postauksen, heh!

Koiratkin sai jouluaatoksi jotain kivaa.


Mun joulufiilis oli todella kadonnut ja karannut jonnekki kauas pois. Mä ostin ensimmäiset ja viimeiset joululahjat tiistai-iltana pari päivää ennen aattoa ja suosin oikeastaan itsetehtyjä juttuja. Äidin siskolle, rakkaalle tädilleni päätin ommella laukun, jota se oli jo aiemmin kesällä multa kysellyt. Olin tyytyväinen lopputulokseen, tais olla lahjan saajakin.

Parhaimmat joululahjat kuitenkin hoidettiin Joulupäivänä R-kioskilla Tommin kanssa. Tommi sai kaks tölkkiä olutta ja minä puolestaan värityskirjan. Huippu tiimi! Äiti juotti vielä lisäksi super tujakat glögit meille.

Mun keikkakiintiön 2015 vuonna päätti Roope Salminen ja koirat Tavastialla. Myönsinki, kun julkasin kyseisen kuvan instagramissa, että en aluksi ymmärtänyt bändin haippia alkuvuosina. Cover bändi? Tekis jotain omaa ja möis sillä Tavastiat loppuun, tuumasin. Ajattelin, että ei ne sais mitään omaa aikaseksi kuitenkaan ja Roope keskittyis näyttelijä- ja juontohommiin kuitenkin enemmän. Toisin kävi! Toi hujoppi hoitaa homman ku homman. Mihinköhän se ei ryhtyis? Mielipiteet muuttuu ja voin sanoa, että oon tanssinu jokaisen koirien keikan alusta loppuun paita hiessä. Live-esiintymisen noi on handlannu alkutaipaleilta saakka, siitä oon digannu.

Muiduja baarin vessassa ottamassa selfieitä.. vuodet vierii mutta rutiinit pysyy!

Välipäiviksi myös takaisin sorvin ääreen.

Kävin itsekkin tyhjentämässä alelaareja, myönnän! Oli kivaa, kun äiti makso.


Oon tällä hetkellä Lahdessa äidillä ja päätin tuossa, että lähen käymään haukkujen 
kanssa pitkän lenkin ja suuntaan sen jälkeen vielä kunnon löylyihin.
 Sauna on vaan paras juttu mitä tiiän. 
Kumpa Helsingin yksiöissä kaikissa olis aina sauna. 
Talonyhtiön saunat on ällöi, semmosissa ei oo kiva käydä. 
Saunomisista tonne pakkasiin,  heido!

- Pauliina

2 kommenttia:

  1. Kuunteletko paljon musaa? Käytkö paljon keikoilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuntelen ja käyn! Pyrin ainaki käymään kaikilla mitkä kiinnostaa :-)

      Poista