10.8.2015

Heinäkuun instagrammailut part. 2

Vastahan mää kuuntelin SMG:n tällaisena kesäyönä- biisiä heinäkuun viimesenä päivänä. Sopivasti Terhi laulo "nyt on jo pimeää, huomenna vaihtuu elokuuksi" hymähdin, kun tajusin ja kävelin haukun kanssa iltasella koffarin ohi. Kylläpäs se kesä meni jälleen kerran nopeasti, jos tätä nyt voi kesäksi kutsua. Helteet tosiaan sentään piti lupauksensa ja tuli, kun mulla alko loma. Veikkaan, että lämpöä riittää mukavasti syysiltoihinki, kynttilöiden kaveriksi.

Mulla ei oo tehny mieli kirjottaa yhtään mitään, kun oon ollu niin pahalla tuulella viimeset pari viikkoa. Tiiättekö sen fiiliksen ku kaikki tuntuu hirmu kivalta ja huomaat olevas hyvällä tuulella lähes päivittäin ja saat tartutettua hyväntuulisuuden kaikkiin ympärillä oleviinki ihmisiin. Kappas vaan yht'äkkiä taas huomaatki, että kaikki asiat kosahtaa kerralla. Yritäppä sieltä sitte taas rämpiä ylös ja yhen yhdetkään hymyilevät naamat (ne naamat joille oot vielä itse tartuttanut sen hymyn) vieressä ei auta. En tarkota sitä, että ne ei olis tukena ja auttais ne todellakin on tukena mutta oon vaan ite ihme mörrimöykky, että odotan vaan kauhulla mitä seuraavaksi taas käy. En uskalla haluta hymyä naamalle, vaikka kuinka ympärillä olevat yrittäis. En tiiä ees pitäiskö itkeä vai nauraa asioille vai sekä että. Haha, no mää oon ainaki nauranu ystävien kanssa, että miten saakelin huono tuuri mulla on aina asioiden kanssa pitkän hyvän ajanjakson jälkeen. Kyllähän sitä sanotaan, että jokaista hyvää ajanjaksoa edeltää kurjaaki kurjempi jakso, eihän ilman sitä mikään tuntuis silloin paremmalta tai hyvältä.

Yks kiukkukuva sallittu.

Oma terveydentila on reistaillu oikeen huolella, joten oon kyyhöttänyt yli 2 viikkoa kotona. Nyt alkaa elämisen merkkejä näkymään, luojan kiitos. Kävin mää Turussa ja Tallinnassa Italian matkan peruuntumisen lohdutuksena. Mun oli tarkotus yllättää pari hassua läheistä ja pamahtaa Sisiliaan kummitädin kylkiäisenä. Tallinna oli aivan hyvä lohdutus! Nautittiin säästä ja hyvästä ruuasta. Turku oli myös erittäin jees. Sai ajatukset hetkeksi narikkaan. Istuskeltiin mm. Joen varrella ystävän kanssa viinillä, kun joku pienehkö vene rantautu siihen meidän lähistölle ja kuullaan, kun pari juopunutta mieshenkilöä rupeaa huutelemaan jospa tultais heidän veneelle. Päätettiin ettei oteta kuuleviin korviinkaan ja jatkettiin omia jutusteluita muina naisina, kunnes yks miehistä rupee korottamaan vielä enemmän ääntä "Tuu istumaan tänne laivaan, hei tääl on laiva huhuu! Joo sust mä en tykkää, sä et tuu tänne" ja osottaa mua. Tuolle pysty lähinnä nauramaan mutta illan edetessä mun tukkaa revittiin, mun päälle syljettiin ja ystäväni sai nyrkin naamaan, (tekijäkin oli vielä mies) joten päätettiin päättää meidän ilta hyvissä ajoin, että päästään hengissä sentään kotiin. Jälkikäteen oon vaan ollut huvittunut tapahtuneesta, ehkä vähän myös järkyttynyt. Kaikki oli menny niin päin helvettiä edeltävällä viikolla ja ainut mitä halusin oli nollata koko epäonniputki mutta eihän se nyt onnistunut, kun oltiin jo parin viinilasin jälkeen hammaspyykillä mätsäävien yökkäreiden kera.

Ehkä mä nyt annan vaan olla tän mun epäonnistuneen loppuheinäkuun/alkuelokuun ja pistän teille kuvat tiskiin. Kuulostan mahdottoman reppanalta.

Pitkät iltalenkit tän vekkulin kanssa on parasta mitä tiiän tällasina lämpösinä iltoina.
Parhain tapa alottaa päivä, aamukahvi sängyssä.

Amyn kuolemastakin tuli jo 4 vuotta. En oo vieläkään kyenny mennä kattomaan dokkaria leffateatteriin. Kammoksun omaa itkukohtaustani, joten ihmiset on säästynyt siltä nyt ainakin vielä. Ehkä tällä viikolla kerään itteni.

Oma oikeas synttäripäivä tuli vietettyä hyvässä seurassa ja kivasti. Iisisti Hernesaaressa ja kotisohvalla mutta kuten aikasemmassa postauksessa manasin, että yksin ja yökkärissä, niin ehei! Olin tyytyväinen.
Haha ja heti kuvaa yhestä lemppari yökkäristä edellisen kuvan kiusaksi, tieteski!

Äitin hoivissa olin hetken, kunnes tehtiin vaihtarit ja äiti tuliki meille.
Noita raitatyynyjähän ei meidän perheestä puutu ja samainen design lettersin P-muki on joka ikisessä ruokakuvassa, voin vannoa!
Meidän juorulenkit tyttöjen kanssa voi helposti olla 11 kilometrinki mittasia mutta ne on nyt usein päättyny vielä Eiran rantaan tai Hernesaareen tunnin istuskeluun. Helsingissäki on aika nättiä!
  
P-muki on ollut mitä ilmeisimmin tiskialtaassa tän brekun aikana.
Meni muuten aivan totaalisesti hermot, kun kävin verkkokauppa.comissa ottamassa ne kuuluisat euron passikuvat. Tuli niin kamalat, että siinä kohtaa kun ne kuvat ojennettiin mun kouraan niin niidenki näkeminen tuntu maailmanlopulta. Päätin sitten ottaa ite passikuvani kotona ja se kävi kyllä helkkarin helposti! Ei hätää se passikuva ei sentään oo tää kuva mutta samaiselta kuvaussessiolta silti. Tosin äidin mielestä näytän passikuvassa murhaajalta.
Tässä kuvassa kavereiden kanssa kauheesti yritin matkia kaikkia emoji-hymiöitä mitä löytyy mutta en nyt oikeen osaa sanoa, että onko yritys tässä jääny siltikin vähän matkan varrelle?
Olin kyyhöttäny 4 seinän sisällä melkein viikon verran kipeenä, kunnes mut haettiin elokuviin. Ted pelasti kyllä tuon illan!
Opettelin taas vähän syömään. Bodaripake vai sittenki proteiinipaukku?

Meinasin tulla hulluksi neljän seinän sisällä, joten sen ajan kun olin hereillä ja jalkasilla eli n. 3 tuntia päivästä, ajattelin saada jotain aikaseksi. Pitkään olin havitellut jättilaukusta, koska oon tunnettu kassialma. Parin tunnin jälkeen tämän näkönen jättiläinen oli valmis! Nyt mahtuu koko arsenaali mukaan. Tekonahkaa oli jääny edellisiltä ompelukerroilta, niin oli hyvä hyötykäyttää kaikki tilkut.

Seuraavana päivänä hereillä olon aikana sain aikaseksi tälle ötökälle uuden neuleen ensi talveksi. Toi oli mun lemppari merinovillaneule mutta öttiäisille ei kelpaa mikään hennesin tekokuitu, vaan parhaimmat matskut niin tietenkin tämä rakkaus oli täynnä pienen pieniä reikiä. Niin siis puhun nyt Elliäkin pienemmistä öttiäisistä, niistä pikkupaskoista, joita löytyy vanhoista kämpistä varmaan jokaiselta joskus.
Taas vähän fiilistelemässä lisää.
Peilarieinari- hästägi instagramissa on aivan mahtava! Hyvä että jengi on alkanu käyttää sitä!
Meikä meikkas!!
Tässä mua vielä hymyilytti, kun olin Turussa.

Meikä lähti yksinään kiertelemään Turun keskustaan sillä aikaa kun kaveri reippaili töissä. Yks lukijatyttö uskaltautu tulla morottaa ja varmaan siksi, että näytin niin hukassa olevalta turistilta, haha terkkuja sinne jos luet tän! Aamupäivä oli erittäin onnistunut, tein mielettömät vaatelöydötkin. Arvaatteko jo mistä? No Hennesiltä tietty.
Matkaaja-Matti pakkas kimpsut ja kampsut ja suuntas juna-asemalle.
Mä en kuitenkaan päässyt kotiin, vaan äiti sai ylipuhuttua mut saunomaan ja pakkohan mun oli mennä kun oli maailman kovin ikävä karvasta ystävääni. Nää naamat jouduin jättämään maanantaina äidille, kun suunnattiin Tallinnaan. Raastavat!
Lost koos - Takaisin Tallinnaan
Illalla kotona tuli vielä juopastua iltateet ja kirjoteltua päiväkirjaa. P-muki sai synttäreinä kaverikseen P-lautasen, haha! Tytöt oli nauranu mun instagram- kuville jossa toi muki seikkailee joka helkkarin kuvassa. Nyt on sitten uus kuvauskohde mulla. Kiitos Hanna ja Elina!

Aamupalaksi meikkiä ja soijalattea.

Viimesen päälle hamekki päällä ja kaupungille lampsimaan..

Synttäri-plääneilyt..
Leipomiset oli taas edessä..

Kauheella kiireellä lähin Turkulaista vastaan bussiasemalle ja jätin kotiavaimet tietenkin sisälle. Kyllä keinot keksin sitten, kun huomasin, että mulla on keittiön ikkuna säpissä. Vähän kikkailua ja laihistelua ja seisoin keittiönpöydällä ja olisittepa nähny Ellin ilmeen, kun rymysin sieltä pienestä kolosta "Äidillä oli nyt vähän erilainen sisääntulo tällä kertaa". Moccamasterit eikä muutkaan kodinkoneet ei lentäny silti lattialle.
Tässä tunnelmia seuraavalta aamulta, kun käytiin saattamassa kaveri työhaastikseen. Väsynyttä jengiä!
Oon alkanu aivan liian laiskaksi ruuanlaittajaksi, hävettää ihan! Salmiakkia oli jälkkärinä! Pakko opetella syömään mustiaki karkkeja.
Sitten oliki jo aika lauantain ja synttärit oli valmiit alkamaan. Aluksi kupattiin meillä reilusti yli kahteentoista, jonka jälkeen mentiin vallottamaan sitä kuuluisaa pientä tanssilattiaa, joka beeffistä löyty. 
Parhaimmat illathan on tunnetusti ne, joilta ei ole kuvia. Eli tässä vaivaset kaksi kuvaa, haha! Oli kyllä mukavaa. Ihania kavereita ja ystäviä mulla, en vois olla kiitollisempi ja onnellisempi noista kaikista, jotka saapu paikalle.
Kävin sunnuntaina ekaa kertaa tänä kesänä ääniwallissa, haha ja ei tullu ikävä viime kesän maanantai aamuja. Viime kesän viikon kohokohta oli aina wallit ja maanantain krapula 30 asteen kuumuudessa. Hyi!
Kukkia on aina kiva saada! Enkä oikeasti tällä kertaa ostanu ite!

Kello on varttia vaille neljä.
Miks oon hereillä?

Ps. Nähdäänkö me flowssa?

- Pauliina 

4 kommenttia:

  1. Oi nähään flowssa! Mä olin ruississa töissä ja musta tuntuu että näin sut pe illalla mutta en vaan kehannut siinä hikisenä roskasäkkien ja pihtien kanssa tulla häiritsemään:> ja hyi mikä kokemus Turussa, onneks täällä yleensä selvii baarista ehjin nahoin:s mä toivon et sulle on tullu jo parempi mieli kaikesta:---) ja ihania kuvia taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heiii!
      Voi olisit tullu vaan! Siellä meki oltiin kuule aurinkorasvahikihiekkapölyn seassa pyörineitä festari-ihmisiä :-)

      Juu kyl mä viel mahdollisuuteni annan Turulle ja tuun kyläilee siel, emmä toivoani menettäny! Mä oon vaan ongelmamagneetti ite, haha!

      Mut uus yritys nyt sit näkemisen kanssa tulevana viikonloppuna flowssa! Ja jos ei törmätä niin huippua flowta!

      Poista
  2. Toivottavasti ei käyny pahasti eilen discon keikalla. Katoin että on aika huippu muija ku bailaa siltiki vaikka otsaan tuli kuhmu ja jääpalapussi otsal. Ps. Se poika kenen kaa olit, oli aika nami!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voiei jos oot nähny ku meikä vaelsi jääpalapussi päässä! Vieläki on mustelma ja kuhmu päässä, toivon mukaan se lähtis poies..

      Poista