11.6.2015

Huhuu missä kesä?

Kaks peittoa, villasukat ja kaksiosainen yöpaita. Ohan tää iha rentoa, että täytyy kesäkuussa varautua tällasiin varusteisiin. Miten se muuten onkaan niin, että aina kesäkuun lopussa järjestettävässä provinssissa on aina aivan jäätävän kylmä mutta sitten vaan viikon jälkeen olevassa ruississa hellelukemat paukkuu? No hyvä meille ruissiin menijöille. Keskiviikkona julkaistiin aikataulut ja lippukin on takataskussa.

Oma elämä muuttui aikalailla tämän menneen kuukauden aikana. Uus työpaikka, uudet ihmiset, uusia prokkiksia. Ikäviä asioita on sattunut ja niiden takia olen ehkä yrittänyt pitää itteni kiireisenä, etten ajatellis asioita. Tiedän, että jossain vaiheessa tulee se aikaväli, kun joudun yksin kyyhöttämään kotona päivän ja kaikki alitajuntaan kertyneet asiat lävähtävät naamani eteen. Onneksi mulla on jo aikasemmissa postauksissa hehkuttamat ystävät, perhe ja kaverit. Myös omat elämäntavat meni remppaan. Oonkin vedelly tässä jo kuukauden päivät gluteenittomalla ja olo on kyllä mitä mainioin. Vihdoin saadaan tietää, mistä kaikki mun kropassa on tapahtunut johtuu.

Mulla alkaa kesäloma 6 päivän päästä ja työpäiviä on enää jäljellä 5!! Ensimmäistä kertaa elämässäni jään juhannuksesta lomalle. Oon aina melko myöhää liikkeellä lomien suhteen, mikä on musta ollu tosi hyvä juttu! Ilmat on aina paljon paremmat heinäkuussa, mitä kesäkuussa. Nyt kuitenkin ajattelin omaa jaksamista ja kaikkia tapahtumia, niin päätin pitää osan kesäkuun lopussa/heinäkuun alussa ja sitten loput vietellään elokuussa. Elokuussa olis plääninä lähtä käymään jossain pienellä reissulla. Vinkkejä otetaan vastaan.

Lopuksi vähän instagram- matskua viimesimmiltä viikoilta.

Oon hurahtanu banaanilettuihin ja äiti yllätti mut uudella smoothie twisterillä, niin päivittäin minä sitten sillä marjoja tai hedelmiä runnon. Kunnon kuppi kahvia myös nii pysyy virkeenä (emmä tuota kokonaan kylläkään jaksanu).
Edellisen viikon lauantaina kävästiin ulkona syömässä ystävän loman kunniaksi..

Mun jälkiruuaksi osottautui ihan kamala kakkupala, joten hain herkkupäivän kunniaksi makuunista kunnon irtsikkapussin, kun lähdettiin raflasta. Se kun oot päättänyt, että kerran viikossa on karkkipäivä, kun ennen se oli joka päivä ja sitten tilaat super hyvältä kuulostavan caken joka maistu loppupeleissä pelkältä maapähkinävoilta, pakkohan sitä oli kotiin kaahata makuunin kautta.

Keväällä HM:n alelaarista löydetty valkonen lääkäritakki. Ensi kertaa päällä (ja aivan täynnä Ellien karvoja).

Heidin kanssa tultiin siihen tulokseen, että kesällä täytynee saada jotain isompaa. Eli laitettiin pidemmät ja tuuheammat ripset. Ai että nyt on tytön hyvä olla. Herään prinsessana joka aamu.. tai no! Ripsipidennykset kyllä on kesällä ihan paras juttu! Ei kuumalla kelillä haluta sitä karseeta pakkelikasaa naamaan, vaan haluaa ruskettua niin eikö se sitten olis kaikista kätsyintä lähtä suoraa naturellina tuonne ulkosalle? Ilman, että täytynee ruveta ripsareilla ja rajauskynillä läträämään.

Ihanimmat työkaverit! Tippa oli linssissä koko viimesen viikon ajan, kun muistelin kolmea vuotta mitä oon Aleksin Hennesillä viettänyt. Mainiot työkaverit sekä asiakkaat. En onneksi karannut kauas..


Tällasta salaattia oli tarjolla, kun olin päihittänyt ensimmäisen työpäiväni uudessa paikassa.



Viikko sitten perjantaina pääsin ensimmäistä kertaa terassille tänä kesänä. Terassilta oli mitä mainioin jatkaa matkaa linnanmäelle ja käytiin tanssimassa vähän Benjaminin tahtiin kaveriporukalla. Keikat oli hoidettu, niin suunnattiin pitsalle. Minähän päpätin, kuinka tahon sitä mansikkapitsaa sieltä Puttesista, mitä oon ennenki vedelly. Joo ei, nyt meni Skifferit ja Puttesit sekasin.

Mä oon sitteski tehny jotain villiä. Käytiin Kouvolassa Purpflash- festareilla pyörähtää seuraavana päivänä pitsaövereiden jälkeen. Lupauduin käymään lavalla tanssimassa ja hypityttämässä pieniä tyttöjä. Kuvasta päätellen mulla otsalla tuskahiki ja kauhee jännitys. Pelkäsin, että kompastun johtoihin ja kaadun kitaristin päälle. En kaatunu! Ei hätää!

Toista ei jännittäny sitte olleskaan. Konkari!

Päivän päätteeksi oli kiva istua laiturin nokassa ja nautiskella hetki ennen ajomatkaa. Parhaita poikia!

Seuraavana päivänä sai nukkua pitkään. Treffasin vielä tyttäret keskustassa iltasella ja käytiin vaihtamassa viimesimmät kuulumiset ja suunnittelemassa kesän reissuja.

Ai että. Nyt on ihan hyvä olla. Huomenna mulla on ylläri vapaa, joten aion ottaa siitä kaiken irti. Eli pyykkikone laulaa aamu kahdeksasta lähtien iltapäivään saakka, kunnes suunnataan Radio Aallon konserttiin. Puisto picniciä ja muuta mukavaa luvassa.

Pitäkää huolta!

- Pauliina

8 kommenttia:

  1. Sulla on niin ihana blogi, tuun aina hyvälle tuulelle kun tätä luen!:) tykkään sun tavasta kirjoittaa, ja siitä kuinka rehellinen ja oma itsesi olet täällä, ja kiva nähdä paljon kuvia:-) aattelin et nyt kyllä on pakko kommentoida ekaa kertaa :) paljon voimia sulle, toivon et kesätuulet vie sun murheet pois, ja tsemppii uuteen työpaikkaan! Ja parempii säitä kohti eiksni !^^ ps. Täälläkin ruissia jo ootellaan hulluna:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompa kiva kuulla! :-) tämmöset piristää aina mieltä! Ruississa nähdään, enää viikko ja pari hassua päivää! Tuuhan repäsee hihasta sit!

      Poista
    2. Todellaki tuun jos vaan törmätään ^^ !!

      Poista
  2. Oon aivan samaa mieltä yllä olevan kommentin kanssa! Oot ihan mieletön mimmi! Ollut alusta saakka yks mun lemppari bloggaajista, papupata- ajoilta asti. Aina niin aito ja huippu kiva ja sulonen myös livenä. Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  3. Olitteko lauran kanssa hyviä kavereita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua harmittaa että ihmiset kyselee tämmösiä asioita, kun toinen on kuollut. Kunnioittakaa ja antakaa ihmisten surra rauhassa, älkääkä kyselkö. Onko sillä väliä että onko hyvä ystävä, kaveri vai hyvän päivän tuttu?

      Poista
    2. Toivon, että pystyt kunnioittamaan mun vastausta, kun sanon etten kommentoi Lauraan liittyviä asioita, kiitos :-)

      Poista